Immon päiväkirja osa 3

Monta aurinkoista päivää on tässä mennyt lenkkeillen, tutkien ympäristöä, ihmetellen kaikenlaista ja tietysti on nukuttu, leikitty ja syöty.

Sadepäivätkin on kivoja kun silloin voi hyppiä lätäköissä, ja sadepäivinä saa paljon herkkuja, mutta niitä pitää yrittää odottaa ja istua, vaikka ei millään malttaisi, kun on tarjolla sellaista että suu ihan napsaa.

Vähän joskus sadepäivinä viluttaa, joten  toivon että kohta alkaa kunnon kesä ja tulee monta lämmintä aurinkoista päivää.

Immon päiväkirja, osa 2

Kaikenlaista on tässä tullut puuhasteltua.

Päivittäin on leikitty, syöty, nukuttu ja käyty kävelyllä, tai oikeastaan juostu sinne, tänne ja takaisin.

Juokseminen on hirmu hauskaa, nurmikolla juokseminen on hauskaa, hiekalla juokseminen on hauskaa, metsässä juokseminen on hauskaa, esteiden yli loikkiminen juostessa on hauskaa.

Juoksuspurttien lomassa mullan kaivaminen on hauskaa.

Vieraitakin on käynyt, tai tuttuja oikeastaan. Lila-sisko kävi leikkimässä ja Elin-äitikin tuli kyläilemään.

Eilen oli toosi jännä päivä kun käytiin sellaisessa koiranpentujen leikkikoulussa Visiossa. Ihan en kaikkien kanssa uskaltanut vielä leikkiä ja matkakin oli hirmu pitkä. Kotiin päästyä nukuinkin sitten monta monta tuntia.

Kävin myös tarkistamassa mustikkatilannetta, ei näkynyt mustikoita.

Immon päiväkirja, osa 1

Siskot ja veli muuttivat pois ja minä sain oman huoneen. Jokainen varmaan tietää kuinka kivaa on saada ihan oma huone, missä on ihan omat lelut, joilla kaikilla saa leikkiä niin paljon kuin haluaa ilman että tarttee riidellä niistä kenenkään kanssa.

Ja luulin, että saan myös ihan oman palvelusväen, joka viihdyttäisi minua kaiken aikaa, mutta ei. Vaikka kuinka huudan " henkilökuntaaa!!! ", niin hidasta on, joskus saa odottaa jopa niin kauan että ehtii tulla väsymys.

Kuusiviikkoiset

Nopeasti aika kuluu, pennut täyttivät eilen kuusi viikkoa ja ovat kovasti kehittyneet.

Kaikenlaista on ehditty tehdä. On opeteltu juoksemaan, kiipeilemään, leikattu kynsiä useaan kertaan, saatu taas matolääkettä, syöty ruokaa kupista ja ulkoiltu.

vähän yli kolme viikkoiset

Pennut kasvavat ja voivat hyvin. Kynsiä on leikattu ja ensimmäinen madotus annettu.

uros 1

uros 2

narttu 1

narttu2

Melkein kaksiviikkoiset

Huomenna jo kaksiviikkoiset. Pennut voivat ja kasvavat hyvin, painot 700-800g.

Nukkuvat pennut

Pennut nukkuvat ja syövät, ja nukkuvat ja syövät. Nukutaan vierekkäin, päällekkäin, mahallaan, kyljellään ja välillä selälläänkin.

Pikkupennut

Pikkupihan I-pentue syntyi viikko sitten. Pennut voivat hyvin ja kasvavat kovasti, ovat tuplanneet syntymäpainonsa.

menneen kesän näyttelymuistoja

Parissa näyttelyssäkin kävimme pirteän Cajsa-veteraanimme kanssa pyörähtämässä ja muutama Pikkupihan kasvattikin siellä oli. Erittäin hyvin ja erinomaisesti sujuivat näyttelyt.

Raisiossa kesäkuussa, tuomarin Catharina Almroth

Nybygårds Cajsa Caramel ”Cajsa”  VET ERI2 PN3 SA

Pikkupihan Folki Forsteriitti ”Rokki” JUN ERI1

Pikkupihan Dimon Dioriitti ”Pösö” AVO EH

Helsingissä heinäkuussa, tuomarina Satu Ylä-Mononen

Nybygårds Cajsa Caramel ”Cajsa” VET ERI1 PN1 SA ROP VET-ROP

Pikkupihan Fensi Ferrosiliitti ”Joule” JUN ERI1 PU1 SA VSP SERT

Pikkupihan Ferrotantaliitti ”Lumi” JUN ERI1 PN2 SA SERT

"Cajsa" Nybygårds Cajsa Caramel

Pikkupihan E-pentue täyttää tänään 2 vuotta.

PALJON ONNEA!

iloja ja suruja 

 

 

 

Viimeisimmästä kirjoituksesta on jo jonkin aikaa. Silloin iloitsin kahden pienen pihakoiran elämän alusta, mutta valitettavasti toisen pennun elämä jäi hyvin lyhyeksi kun sen kasvaessa todettiin vaikea molemmissa polvissa oleva vika.

"Aino" Nybygårds Akleja

Samoihin aikoihin vanhimman pihakoiramme, Ainon, kipuilut lisääntyivät eivätkä kipulääkkeet enää tuoneet helpotusta ja päädyimme päästämään Ainon pois.  Yhteistä matkaa 11 vuotta, niin hyviä kuin huonojakin hetkiä, joista olemme oppineet paljon. Aino oli pienisuuri koira, herkkä ja omalla tavallaan ihana.

Iloisempia asioita on ollut, kun kasvattini kävivät tässä alkukesästä virallisissa terveystutkimuksissa ja saivat hyviä tuloksia, terveyttä löytyy ja monesta kohtaa.

Pikkupihan Damionus Davidiitti ”Osku”

kyynärnivel                                                0/0

lonkkanivel                                                A/B
välimuotoinen lanne-ristinikama               LTV0 (normaali)

selän spondyloosi                                     SP0 (puhdas)

nikamien epämuotoisuus                          VA0 (normaali)

sydämen kuuntelutulos                             ei sivuääniä
silmätutkimus                                            ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
polvilumpioluksaatio                                  0/0

Pikkupihan Elliini Eleoliitti ”Elin”

kyynärnivel                                                0/0

lonkkanivel                                                B/B
välimuotoinen lanne-ristinikama               LTV0 (normaali)

nikamien epämuotoisuus                          VA0 (normaali)

sydämen kuuntelutulos                             ei sivuääniä
silmätutkimus                                            ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
polvilumpioluksaatio                                  0/0

Pikkupihan Erlan Erioniitti ”Näpsä”

kyynärnivel                                                0/0

lonkkanivel                                                B/B
välimuotoinen lanne-ristinikama               LTV0 (normaali)

nikamien epämuotoisuus                          VA0 (normaali)

silmätutkimus                                            ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia

Pentuja emme tälle kesälle valitettavasti saaneet, mutta muutama kasvattini ilahdutti vierailullaan.

Sen verran vauhdikasta meno välillä oli, että ehdin saada vain muutaman onnistuneen kuvan.

"Lara" Pikkupihan Dorodea Dolomiitti

"Osku" Pikkupihan Damionus Davidiitti

"Elin" Pikkupihan Elliini Eleoliitti

"Rokki" Pikkupihan Folki Forsteriitti

Pikkupihan H-pentue

Kennel Pikkupihan H-pentue, Essin pennut syntyivät 12.3.

Ensimmäinen pentu oli suurikokonen (323g) ja juuttui synnytyskanavaan, mistä se ei valitettavasti selvinnyt, vaan menehtyi. Seuraavat kaksi pentua, narttu 227g ja uros 247g, syntyivät nopeasti ja helposti.

Pennut ovat melkein kaksiviikkoisia, ovat tuplanneet syntymäpainonsa ja kasvavat reippaasti Essi-emän hellän ja tarkan huolenpidon alla, painavat nyt 720g ja 850g.

Hyvää, Onnellista, Ihanaa Ystävänpäivää !

Pepin pennut syntyivät

Pitkään on odoteltu ja nyt vihdoinkin niitä pentuja on täällä meilläkin.  

"Peppi", Pikkupihan Ceelia Chesteriitti, synnytti viisi ihastuttavaa pentua 2.7 , neljä urosta ja yhden nartun.

Elämä näiden kanssa on vielä melko hiljaista ja rauhallista, viiden viikon kuluttua meno onkin jo paljon railakkaampaa.

Iloisin mielin mukavassa porukassa

Huhtikuu mennä hurahti, toukokuukin jo yli puolen välin.

Monenlaista pientä on tullut tässä puuhasteltua, niin omia hommia kuin rotuyhdistyksenkin parissa,  ja mitä mitäpä sitä ei tekisi tämän oman ihanan rotunsa hyväksi. 

Kyllä sitä mielellään viettää vapaa-aikaansa mukavan iloisessa porukassa ja eipähän tällaiset hommat muuten oikein toimisikaan, ellei olisi vapaehtoisia tekemään. 

Kaikenlainen yhdessä tekeminen,  mielipiteiden vaihtaminen, oman osaamisen ja tiedon jakaminen muiden kanssa on kyllä ihan parasta mitä tällaisessa koiraharrastuksessa on.

Mukavia, ihania, antoisia hetkiä kaikille koirien, harrastusten ja ystävien parissa!

Yhtä juhlaa!

Huka, Pikkupihan Aprilis Apliitti täyttää tänään 5 vuotta. Onnittelut myös Sulo-veljelle!

Tässä kevään korvalla on juhlan tuntua, kun Pikkupihan B-pentue täytti viime viikolla 3 vuotta, ensikuun alkupuolella C-pentue täyttää 2 vuotta ja D-pentue 1 vuoden.

ONNEA, PALJON HYVIÄ TULEVIA VUOSIA JA IHANAA AURINKOISTA KEVÄTTÄ KAIKILLE!

Kohti parempaa luonnetta

KoiraExpo2015 oli loistava tilaisuus kartuttaa tietoaan ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Paneelikeskusteluja oli useampi ja yhtenä aiheena oli luonteesta kerätyn tiedon merkitys .

Jalostuksella pyritään tuottamaan parempia koiria, mutta hyvä luonne merkitsee eri ihmisille eri asioita. Näyttelyissä arvostetaan kauniisti ravaavaa, vakaata, rauhallista, paikoillaan nätisti seisovaa koiraa, joka antaa helposti käsitellä itseään ja jonkun toisen lajin harrastaja taas arvostaa reippaasti käyttäytyvää energistä koiraa, joka on utelias uudessa ympäristössä ja tällainen, varsinkin nuori koira, voi näyttelyissä hyvin pärjätäkseen olla liiankin innokas ja leikkisä.

Ensin pitäisi määritellä tavoitteet, mihin jalostuksella pyritään.  Rotumääritelmässä luonne on usein epämääräisesti ilmaistuna ja jalostuksessa helposti keskitytään enemmänkin hyvään ulkomuotoon, millä ei kuitenkaan ole osoitettu oleva yhteyttä hyviin käyttöominaisuuksiin.

Sitten pitäisi olla mitattavissa olevat muuttujat, arvot joita voi vertailla aikaisempiin ja  joiden avulla voidaan mitata ovatko tulokset parempia vai huonompia kuin aikaisemmin, ollaanko jalostuksessa edistytty. Näillä muuttujilla tulisi myös olla riittävän korkea periytymisaste, jotta niistä olisi hyötyä.

Luonteen arviointia hankaloittavat myös ympäristötekijät ja yksilön oma historia. Ympäristö muokkaa koiran käytöstä ja muutos ympäristössä muuttaa sitä. Myös koiran ikä vaikuttaa, nuoremman koiran käytös on nopeammin muutettavissa kuin vanhemman koiran. Luonnetestinkin pisteet korreloivat koiran koulutustasoon, parempia pisteitä saa koira jolla on parempi koulutustaso. Koiran luonnetta tulisikin arvioida useamman kerran ja eri iässä.

Luonteesta kerätyn aineiston määrällä on merkitys, tulokset ovat luotettavampia kun aineistoa on paljon. Kyselytutkimuksien on todettu  antavan suurin piirtein saman tuloksen kuin testit ja kyselytutkimuksia on helpompi järjestää suuriakin määriä.

Seuraavaksi vähän vastuullisesta koirankasvatuksesta.

Onnellista Ystävänpäivää!

... vielä parisen sanaa motivaatiosta, sitten on omat muistiinpanot tämän luennon osalta purettu, ja seuraavaksi, ehkä ensi viikolla muihin KoiraExpo2015 aiheisiin.

"Kerttu"  Hattivatin Kerttu

Ihminen on laumaeläin ja laumassa pysyminen on ollut eloonjäämisen edellytys, yksin ei pärjää. Ulkoiset motivaatiotekijät, toisten hyväksyntä ja asema yhteisössä, oma turvallisuus ja omien resurssien turvaaminen, ovat  merkittäviä kannustimia. Raha, maine ja kunnia, nuo ulkoiset päämäärät, niiden saavuttaminen ei kuitenkaan riitä tuomaan hyvää oloa.

"Essi"  Hejdalen's Betty Boop

Sisäisen motivaation tekijät, sisäisten päämäärien saavuttaminen lisää hyvinvointia, hyvää oloa, onnellisuutta. näitä tekijöitä ovat läheisyys, että on joku joka välittää ja joku, josta välittää, kyvykkyys, kyky toteuttaa itseään, että osaa, on hyvä jossain, vapaaehtoisuus, oma valinta ja oma

tapa toteuttaa itseään,  pyrkiä tiettyyn päämäärään ja hyväntekeminen, kyky tehdä jotain merkityksellistä niin muille kuin itselleen.

Onnellisuus ei toimi päämääränä, sitä ei kannata tavoitella vaan pitää keskittyä sisäisten päämäärien, muille ja itselleen merkityksellisten asioiden tekemiseen, onnellisuus tulee siinä ohessa, sivutuotteena, ei päämääränä. Oma hyvinvointi lisääntyy, kun tekee jotain hyvää toisille ihmisille.

"Odi"  Fjellalunda's Odiana

Hyvää ja Onnellista Ystävänpäivää 

meille kaikille, ihan jokaiselle!

Ympäristön vaikutus motivaatioon

Sohva, pehmeä peitto, tyynyjä ja rentoutumiseen motivoituneet Essi ja Odi

Vielä vähän motivaatiosta, KoiraExpossa viikonloppuna luennoineen Frank Martelan ajatuksin ja omien muistiinpanojen pohjalta.

Kun lähtee etsimään sitä omaa motivaatiotaan, pitää itselleen rakentaa oikeita tapoja. Jotta tietäisi mitkä tavat toimivat, niitä pitää mitata ja monitoroida. Mitattuja asioita voi vertailla, mikä toimii paremmin ja mikä huonommin.

Ympäristöään voi muokata niin, että se tukee omaa toimintaa. Se, mitä voi helpoiten tehdä, sitä tulee tehtyä ja se, minkä tekemisen aloittamiseen pitää nähdä vaivaa, jää helpommin tekemättä. 

Jos olisin nämäkin muistiinpanoni vienyt kellariin kirjahyllyyn, sen sijaan että jätin nämä olohuoneen pöydälle tietokoneen viereen, olisi varmaan tämänkin kirjoittaminen jäänyt tulevaisuuteen, siihen päivään ja siihen hetkeen kun jaksan ja viitsin käydä muistiinpanoja sieltä kellarista kaivamassa. Jäätelöt sen sijaan kannattaa laittaa kellarin pakastimeen keittiön sijasta, ei tule niin usein käytyä hakemassa yhtä tai kahta pienen pientä tuuttia, kun ei vain aina viitsi vaivautua.

Muistiinpanoista vielä purkamatta ulkoiset ja sisäiset motivaation tekijät, jätän siis muistiinpanot edelleen tähän pöydälle tietokoneen lähelle ja jatkan ehkä piankin.

Motivaatio

Ihana karvainen motivaattorini Kerttu-porokoira

Viikonloppu vierähti KoiraExpossa, Kennelliiton järjestämässä tapahtumassa. Luentoja ja paneelikeskusteluja, useampia tapahtumia samaan aikaan eri tiloissa, paljon mielenkiintoisi aiheita. Oli vaikea valita, mitä luentoja menisin kuuntelemaan, vielä paikanpäällä aamukahvilla suunnittelin edellisiltana miettimäni luentovalintani uudelleen.

Sunnuntain päätöstilaisuuden luennoitsijana oli Frank Martela ja aiheena ”Miten löydät sisäisen motivaatiosi”. Tärkeä, ehkä se kaikkein tärkein asia, niin ihmiselle kuin eläimellekin, on motivaatio. Miksi tehdä jotain, miten motivoitua.

”Tahdonvoiman työkalut”; itsekuri, asenne, oikeiden tapojen rakentaminen ja ympäristön muokkaus, ihan perusasioita, joiden avulla voi omaa motivaatiotaan kehittää.

Itsekurin vahvistamiseen auttaa kun pitää huolta verensokeristaan ja riittävästä hyvälaatuisesta unen saannista. Virkeänä on helpompi keskittyä, pysyä tavoitteissaan ja välttää houkutuksia.

Välillä pitää pysähtyä ja suunnitella, miettiä mihin omaa aikaansa ja energiaansa käyttää, minkälaisten päätösten tekeminen on itselle tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Aamulla herättyään joutuu heti valintojen eteen, mitä tänään päälle, mitä söisi aamiaiseksi, millainen kampaus ja meikki. Kun asuja on vain kaksi, kaapista löytyy vain kaurapuuroa, hiukset kiinnittää aina poninhännälle eikä meikkejä ole tullut viimeaikoina edes ostettua, niin eipä tässä juurikaan tarvitse näiden asioiden pohtimiseen käyttää aikaansa ja energiansa voikin jo suunnata ihan muuhun.

Tästä sitten lähdetään suuntaamaan energiat muualle ja jatketaan tätä juttuakin myöhemmin.