Kohti parempaa luonnetta

KoiraExpo2015 oli loistava tilaisuus kartuttaa tietoaan ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Paneelikeskusteluja oli useampi ja yhtenä aiheena oli luonteesta kerätyn tiedon merkitys .

Jalostuksella pyritään tuottamaan parempia koiria, mutta hyvä luonne merkitsee eri ihmisille eri asioita. Näyttelyissä arvostetaan kauniisti ravaavaa, vakaata, rauhallista, paikoillaan nätisti seisovaa koiraa, joka antaa helposti käsitellä itseään ja jonkun toisen lajin harrastaja taas arvostaa reippaasti käyttäytyvää energistä koiraa, joka on utelias uudessa ympäristössä ja tällainen, varsinkin nuori koira, voi näyttelyissä hyvin pärjätäkseen olla liiankin innokas ja leikkisä.

Ensin pitäisi määritellä tavoitteet, mihin jalostuksella pyritään.  Rotumääritelmässä luonne on usein epämääräisesti ilmaistuna ja jalostuksessa helposti keskitytään enemmänkin hyvään ulkomuotoon, millä ei kuitenkaan ole osoitettu oleva yhteyttä hyviin käyttöominaisuuksiin.

Sitten pitäisi olla mitattavissa olevat muuttujat, arvot joita voi vertailla aikaisempiin ja  joiden avulla voidaan mitata ovatko tulokset parempia vai huonompia kuin aikaisemmin, ollaanko jalostuksessa edistytty. Näillä muuttujilla tulisi myös olla riittävän korkea periytymisaste, jotta niistä olisi hyötyä.

Luonteen arviointia hankaloittavat myös ympäristötekijät ja yksilön oma historia. Ympäristö muokkaa koiran käytöstä ja muutos ympäristössä muuttaa sitä. Myös koiran ikä vaikuttaa, nuoremman koiran käytös on nopeammin muutettavissa kuin vanhemman koiran. Luonnetestinkin pisteet korreloivat koiran koulutustasoon, parempia pisteitä saa koira jolla on parempi koulutustaso. Koiran luonnetta tulisikin arvioida useamman kerran ja eri iässä.

Luonteesta kerätyn aineiston määrällä on merkitys, tulokset ovat luotettavampia kun aineistoa on paljon. Kyselytutkimuksien on todettu  antavan suurin piirtein saman tuloksen kuin testit ja kyselytutkimuksia on helpompi järjestää suuriakin määriä.

Seuraavaksi vähän vastuullisesta koirankasvatuksesta.